Viherkasvien sielunelämä tutuksi - tervetuloa mukaan

Hei - tervetuloa seuraamaan viherkasviaiheista blogia. 

Olen Sisustus Fuksian yrittäjä/perustaja ja kasvanut kukkakaupan ja puutarhan mullantuoksuisessa miljöössä. Vanhempieni puutarha-ajalta on monta hauskaa muistoa; 7-vuotiaana kannoin puulaatikoita, joissa kasvoi tulppanin sipuleita. Ne olivat painavia ja äitini mielestä liian painavia minulle. Parasta kuitenkin oli, kun hollantilaiselta sipulintoimittajalta tuli lahjaksi kansallispuku pitsimyssyineen ja valtavat puukengät. Niissä riitti ihmettelemistä ja kokeiltiin moneen kertaan.


Sitten vietin yhden pitkän tovin oman kukkakaupan takahuoneessa, vaikka olin päättänyt jotakin ihan muuta. Kukkakauppa-aikana keskityin leikkokukkiin eli maljakkokukkiin. Ihmisten ilot ja surut tulivat tutuiksi kukkalaitteiden kautta: kastejuhlista hautajaisiin. Vihdoin pääsin kukka-alan hommista eroon ja aloin seurustella vakavasti tietokoneiden kanssa. 


Kesti aikansa ennen kuin huomasin, että tietokone palvelee vain osaa aisteistamme - missä ovat huumaavat tuoksut, mimosan pehmeä kosketus tai soilikin karvainen hipaisu? Miten kommunikoit tietokoneen kanssa - se on aina samaa mieltä kuin sinä…

Sisustussuunnitteluopintojen jälkeen olin aika varma, että opinnot tässä elämässä on suoritettu. Mutta – viherkasvit veivät lopulta voiton! Valmistuin vihersisustajaksi vuonna 2015 ja sillä tiellä aion jatkaa.


Nyt olen toimittanut ja huoltanut viherkasveja monissa, monissa yrityksissä, mutta paljon on vielä tehtävää. Visioni on viherkasveja jokaiseen yritykseen, joka toimii Lappeenrannassa tai Imatralla. Viherkasvit eivät ole ”vain viherkasveja”, vaan niihin pitää suhtautua vakavasti - ovathan ne eläviä ”olentoja”. Tämän kaiken luonnon hävityksen keskellä meidän tulisi vaalia jokaista pientä vihreää lehdykkääkin kuin vauvaa.


Seuraavalla kerralla: Vuoropuhelua kasvien kanssa

Katse kasvualustaan - onko mullanvaihto edessä?

Tekijä Lilli Huurrekorpi • 26. maaliskuuta 2023
Yksi keväällä monia ahdistava koitos on viherkasvien mullanvaihto. Me suomalaiset olemme oikeaa turve- ja multakansaa. Varmaan 99 % suomalaisista kasviruukuista on täytetty mullalla. Mullalle löytyy kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja - tässä niistä yksi: laavakivirouhe. Jo muutaman vuoden olen käyttänyt kasvualustana mullan sijasta laavakivirouhetta. Se on sekoitus laavakiveä, hohkakiveä ja muita kiviaineksia. Viherkasvin (kukkivan myös) hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää on juurien hyvinvointi. Jos juuret voivat hyvin, niin kasvi voi hyvin. Ja taas tarvitaan happea (hyvä Happe*) Juuret kasvavat kivien väliin hauskana syherönä, juuret ovat vahvoja, valkoisia ja terveitä. Kivirouhe varastoi hyvin vettä ja luovuttaa ravinteita tasaisesti. Kiviaineksen omat ravinteet riittävät ensimmäiset 6 kuukautta. Myöskään tuholaiset eivät viihdy kivirouheessa. Kivet voi käyttää moneen kertaan, aina uudestaan ja uudestaan. Kasvualustan päivitys eli entinen mullanvaihto on siistiä ja nopeaa. Kysymyksiä herättää vain laavakiven saatavuus. Myynnissä sitä on vain muutamassa paikassa. Mutta - jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen - lähetän laavakivirouhetta ämpäreissä ympäri Suomea..

Ystävämme viherkasvit

Tekijä Lilli Huurrekorpi • 14. helmikuuta 2023
Ystävämme viherkasvit Viherkasvit herättävät usein voimakkaita tunteita. Hiljattain luin HS-artikkelin melkein 80 vuotta reissanneesta kääpiöpalmusta. Se oli sotavuonna pelastettu tuhotusta Kasvitieteellisestä puutarhasta Helsingin Kaisaniemestä. Neuvokkaat pojat veivät palmun pakkaselta suojaan omaan kotiinsa. Palmu seikkaili sukulaiselta toiselle ja lopulta se palautui tänä talvena takaisin Kasvitieteelliseen puutarhaan. Työssäni olen huomannut, miten ihmiset kiintyvät viherkasveihin niin, etteivät halua luopua niistä, vaikka ne ovat selkeästi liian isoja tilaan. Yhdessä asiakasyrityksessä sinnittelee vanha lehtikaktus, joka on vuosikymmeniä vanha ja perustajan äidin suvusta tullut. Eihän siitä voi luopua! Itsekin säilyttelen kaikenlaisia raaskuja - tuntuu pahalta heittää elävä kaveri pois! Sitten pidän kasvihautajaiset: kiitän sitä yhteisestä ajasta ja toivotan hyvää matkaa. Katsohan sinäkin ympärillesi millaiset vihreät ystävät puhdistavat ilmaa lähelläsi - toivota sillekin hyvää ystävänpäivää.

Vuoropuhelua kasvien kanssa

Tekijä Lilli Huurrekorpi • 6. helmikuuta 2023
Suurimmalle osalle meistä on tuttua, miten viherkasvit vaikuttavat meihin: puhdistavat ilmaa ja poistavat myrkkyjä. Verenpainekin laskee viherkasvien läheisyydessä - Japanissa lääkärit määräävät metsäkävelyitä stressaantuneille ihmisille. Mutta miten me ihmiset vaikutamme viherkasveihin – oletko ajatellut sitä? Joo - minä puhun viherkasveille! Huoltokäynneilläkin – en sentään ääneen. Kehun uusista lehdistä ja kannustan uuteen kukoistukseen, jos on tarvetta. Sinäkin vaikutat ympärillä oleviin kasveihisi, usko pois. Kerronpa tositarinan: eräällä asiakkaallani oli toimistossaan käytävän molemmin puolin huoneissa Peikonlehdet. Ihan samanlaiset, samanlaisissa ruukuissa, valo-olosuhteet samanlaiset ja huoltokäynnit samaan aikaan. Toinen Peikonlehdistä alkoi taantua, viikko viikolta kunto huononi. Uudet lehtirullat olivat valmiiksi päästä ruskeita, kasvi ei kuluttanut juurikaan vettä, joten vähensin kastelua. Ei auttanut. Lopulta sain luvan vaihtaa kasvin uuteen. Seuraavalla huoltokäynnillä huononeminen oli pysähtynyt ja pienen pientä toipumista oli havaittavissa. Seuraavalla kerralla kahden viikon päästä kunto oli taas kohentunut hieman. Päätin odottaa vielä hetken, antaa sille mahdollisuuden. Seuraavalla kerralla katsoin sitä silmät pyöreinä – mikä oli muuttunut? Jokin oli muuttunut. Peikonlehdellä roikkui pieni maskotti ylälehdessä. Ja huoneen haltija oli vaihtunut. Pieni maskotti kertoi, että uusi asukas tykkäsi viherkasveista. Tykkää sinäkin.